Medialuokat Wäinö Aaltosen koulussa

Atrium-hanke päättyy - miten medialuokat jatkavat?

2011-12-19T21:31:00.001+02:00

Kahden vuoden medialuokkatyöskentely osana opetushallituksen Atrium-hanketta päättyy vuoden 2011 lopussa.

Mitä projektista jää jäljelle? Miten jatkamme tästä? Palaammeko takaisin puhtaammin opettajajohtoiseen frontaaliopetukseen ja liitutaulun ääreen? Tuskin. Tulemme jatkamaan korostettua verkkotyöskentelyä ainakin osassa Wäinö Aaltosen koulun luokista. Tavoite pitäisi olla hankkeessa mukana olleiden mielestä medialuokkien sijaan mediapainotteinen koulu. Sellainen koulu, jossa päästäisiin edelleen aktivoimaan oppilaita itsenäisessä tiedon hakemisessa ja jäsentelyssä. Jokaisella oppilaalla tulisi olla mahdollisuus langattomassa lähiverkossa päästä verkossa olevan tiedon ääreen ja joko mini-PC:n tai tablettikoneen avulla korvata vanha ruutuvihko ja kirja ainoina opetussuunnitelmaa tukevina oppimisalustoina.

Moodle-osoittautui toimivaksi ja riittävän monipuoliseksi arjen oppimisalustaksi, jonne oli mahdollista keskitetysti ja opettajan kannalta hallittavalla tavalla rakentaa oppimisaihioita ja kokeita sekä kerätä oppilaiden suorituksia. Käyttöliittymä ei opettajien mielestä aina ollut riittävän looginen mutta oppilaat eivät kokeneet alustaa hankalana. Päinvastoin. Työskentely Moodlessa muodostui luontevaksi työtavaksi ja oppilaat tiesivät melko nopeasti, mistä tehtävät ja kokeet löytyvät.

Opettajien suhtautumista hankkeeseen olen blogin aikaisemmissa päivityksissä usein käsitellyt. Saldo on positiivinen. Hankkeen seitsemästä opettajasta kaikki pysyivät mukana koko hankkeen keston ajan. Viisi opettajaa olivat erityisen aktiivisia. Lisäksi hankkeen aikana koulumme muut opettajat osoittivat kiinnostusta Moodlen käyttöön ja näistä opettajista neljä otti Moodlen osaksi omaa työskentelyään. Vain pari koulumme 24:stä opettajasta oli jokseenkin välinpitämättömiä verkkotyöskentelyn ja Moodlen suhteen.

Oppilaiden palaute oli hyvin positiivista. Hankkeen aikana noin 250 oppilasta työskenteli eri pituisia jaksoja Moodlessa. Näistä noin 150 koko hankkeen ajan. Ylivoimainen enemmistö haluaisi edelleen jatkaa verkkotyöskentelyä perinteisen työtavan sijaan.

Mini-PC-koneet toimivat hankkeen aikana suhteellisen luotettavasti. 50:stä koneesta neljä hajosi hankkeen aikana ja tätä kirjoittaessani on kolme konetta edelleen poissa pelistä. Image auttoi useimmissa tapauksissa koneiden "elvyttämisessä".

Selvä pettymys hankkeessa oli kahden Linux-luokan toimintavarmuus toteutetulla "arkkitehtuurilla", jossa kaksi lähipalvelinta jakoi resurssia kymmenille päätteille. Näiden luokkien kaksi opettajaa turhautuivat tuen puutteeseen eivätkä voineet luottaa siihen, että "työkalut" olisivat olleet käytettävissä päivittäin. Koulumme oma osaaminen ei Linux-puolella ollut riittävää ja Turun kokoisessa kaupungissa ei yksi ainoa lähitukea antava henkilö riitä alkuunkaan. Oppilaat ottivat kyllä Linux-ympäristön luontevasti vastaan.

Vuoden 2012 alusta Linux-koneet korvataan lähinnä tuen saatavuuden vuoksi 50:llä PC-koneella.

Atrium-hankkeen päätyttyä voimme ottaa tavoitteeksi mediakoulun rakentamisen tai paremminkin koulun, jossa verkko-oppiminen mahdollistetaan kaikille koulumme oppilaille. Raha ja laitteet tulevat jatkossakin olemaan rajoittava tekijä. Nykyiset miniläppärit tulevat tiensä päähän parin vuoden kuluttua ja rahoituksesta ei koskaan ole varmuutta. Opettajien sitoutuminen uusiin hankkeisiin riittäisi, samoin kuin oppilaiden innostus ja halu uusiin työtapoihin. Myös koulumme johto on koko hankkeen ajan ollut kiitettävästi tukemassa pyrkimyksiämme.

Kiitokset kaikille hankkeessa mukana olleille! Kiitokset erityisesti TOP-keskukselle ja erityisesti Turkka Sinervolle, Jouni Paakkiselle ja Tero Pelanderille, jotka mahdollistivat hankkeemme käytännön toteutuksen yhdessä opetushallituksen Atrium-rahoituksen kanssa. Myös Sampo-pankin apuraha oli tärkeä hankkeen alkuun saamisessa.

Yläkoulussa mediaopinnot jatkuvat vai jatkuvatko?

2011-11-01T17:35:00.001+02:00

Suomalaisessa peruskoulukäytännössä on liian tavallista, että oppilaan tietokoneen käyttötaidot saadaan alakoulussa alkuun mutta yläkoulussa on tarjolla lähinnä vain valinnaista ATK-opetusta kahdeksannella luokalla. Yksittäiset lehtorit toki ovat rakentaneet opetuskäytäntönsä myös verkkomateriaalin varaan. Usein pullonkaulana on heikko mahdollisuus päästä tarvittaessa ATK-luokkaan tai saada tietokoneita riittävästi käyttöön. Moodlen käyttö esimerkiksi Turussa on jäänyt ponnekkaasta alkusatsauksesta huolimatta melkoisen vähäiseksi. Vain pieni osa opettajista jaksaa rakentaa tarpeisiinsa materiaalia verkkoalustoille.

Puropellon koulun lehtori Markus Luoma on yksi poikkeus. Oli mukavaa seurata Markuksen työtä, kun fysiikan tunnilla tarjottiin seitsemännen luokan oppilaiden käyttöön Prezi-esitysohjelmaa ja samalla käytettävyydeltään intuitiivista vaihtoehtoa vaikkapa PowerPointille. Prezi ( www.prezi.com )tarjosi luontevan vaihtoehdon toteuttaa Markuksen tunnin sisältö aidosti oppilaita kiinnostavalla tavalla. Nopeasti näyttävää jälkeä ja oppilasta aktivoivaa työtä.

Toinen Puropellon lehtori, Jari Kuusento kuvaa ja editoi oppilastyönä lähes ammattilaistasoa olevaa materiaalia osana äidinkielen mediaopintoja. Myös Jarin tunnilla oli mukavaa seurata sitä, kuinka luontevaa uuden median hyödyntäminen arkisessa peruskoulutyössä voi olla. Opettajan aito innostus ja osaaminen välittyy oppilaita kiinnostavaksi haasteeksi, kun koko luokka oli roolitettu videohanketta palveleviin tehtäviin.

Puropellon esimerkeissä mediaoppiminen tukee aidosti opetussuunnitelman tavoitteita.

Ja sitten se rahapuoli...

2011-09-11T19:10:00.001+03:00

Medialuokkien toimintaa on rahoitettu opetushallituksen Atrium-apurahalla sekä Sampo-pankin tuella. Näiden avulla hankittiin 50 mini-PC-konetta. Koulun omasta käyttöbudjetista on niistetty Wäiski-TV-toiminnan vaatimat hankinnat. Lisäksi koulumme vanhempainyhdistys, Wäiskin vanhemmat ry on tukenut toimintaa ja aivan näinä aikoina olemme saamassa vanhempainyhdistyksen rahoituksella kaksi SmartBoard-taulua sekä kaksi dataprojektoria.

Linux-hankkeen laitteistot ovat osa Turun opetustoimen kokeilua, jossa tavoitellaan säästöjä verrattuna tavanomaisiin Windows-ratkaisuihin. Opetustoimen suoraa tukea toiminnallemme ei ole saatu. Tosin Spark-lähiverkon asennus saatiin järjestymään koko koulun aluella siten, että mediaoppilaat voivat työskennellä kaikkialla koulun aluella langattomassa verkossa.

Kaatuuko toiminta siihen, kun nykyiset mini-PC-koneet hiipuvat ehkä parin vuoden kuluessa? Tosiasia on, että kaikilla noin 150:lla mediaoppilaalla tulisi olla miniläppäri käytössään koko ajan ei vain kahden viikon periodin ajan. Periodin jälkeen pitää odottaa neljä viikkoa, ennen kuin tehokas työskentely taas saattaa jatkua. Mitä siis tarvittaisiin? 20 000€ pitäisi löytyä, jotta kaikki mediaoppilaat aidosti voisivat työskennellä uuden verkko-oppimisstrategian mukaisesti. Paljon rahaa tai sitten ei - riippuu näkökulmasta. Koulun omilla rahkeilla mahdoton summa, yksityisille "sponsoreille" mahdollinen summa, jos toiminnan arvo ja tarve nähdään tärkeänä askelena kohti tulevaisuuden koulua, jossa oppimateriaali on verkossa ja verkko itsessään.

Kahden vuoden hanke loppusuoralla

2011-08-23T21:04:00.000+03:00

Opetushallituksen Atrium-hanke ja viimeiset neljä kuukautta työtä hankkeen puitteissa. Uusi lukuvuosi ja uusien painotuksien hakeminen.
Kun Atrium on loppuraportoitu täytyy koulumme pohtia medialuokkatoiminnan jatkotavoitteita. Toiminta jatkuu - se on varmaa. Viivan alle jää kuitenkin niin paljon myönteistä. Kuusi mediaopettajaa ovat sitoutuneet toimintaan ja monista käytänteistä on tullut vakiintuneita.
Tällaisia ovat Moodle-oppimisympäristö arkisena työskentelyalustana, Wäiski-TV-toiminta, joka tarjoaa koko koulua yhdistävästi perjantaisin aina uuden ja ajankohtaisen ohjelman mediataululla ja mini-PC-koneet arkisina työkaluina aina ekaluokkalaisista kutosiiin.
Lisäksi kaksi Linux-luokkaa antavat noin 50:lle oppilaalle jokapäiväisen mahdollisuuden omaan koneeseen omalla pulpetilla.
Pitäisikö keskittyä verkko-oppimiseen ja TV-ohjelmien tuotantoon vai jatkaa edelleen myös sanomalehtiopetusta tehostetusti, radio-ohjelmien tekemistä ja mediatalovierailuja? Aika paljon "rönsyjä" mediaopettajien arjessa. Jaksammeko kaikkea vai tiivistämmekö siihen mikä antaa muista kouluista poikkeavaa lisäarvoa oppimispolkuun?
Ensimmäiset mediaoppilaat ovat tänä syksynä siirtyneet yläkouluun, Luostarivuoreen, jossa Lasse Nybergin johdolla rakennetaan mediapolulle uusia askelmia.

Lukuvuoden lopulla - arviontikiireitä

2011-05-19T09:38:00.001+03:00

Moodlessa tapahtuva työskentely alkaa muuttua arkileiväksi. Medialuokkien lisäksi Moodle on aktiivikäytössä kaikilla opettamillani historiaryhmillä. Myös nämä ns tavalliset luokat hallitsevat helposti Moodle-alustan. Verkkoläksyt, pienemmät ja isommat tutkimukset ja kokeet ovat tuttuja kaikille. Palautusprosentti on korkea. Ne, jotka eivät hoida tavallisia läksyjä, hoitavat Moodle-läksyt paremmin. Tietokoneella on sittenkin mielekkäämpää saada jonkinlainen työ aikaiseksi kuin lyijykynällä paperille.

Toukokuu ja arvioinnin aika koulussa. Käyn läpi Moodle-kokeita ja arvioitavia projekteja. Dataa kertyy ja kiire tulee silti, kun on luvannut antaa arvioinnin Moodlessa. Työmäärä kokonaisuutena ehkä sama kuin perinteisin työmenetelmin. Kokeiden osalta pääsen jo helpommalla, kun kertyneestä kysymyspankista voi rakennella muutamassa minuutissa uusia kokonaisuuksia. Tulosten siirto exel-muotoon onnistuu myös Moodlessa. Hyvä asia. Miten toteuttaa oppilasarviointia monipuolisesti? Moodlessa on mahdollista helposti toteuttaa kyselyitä ja valintoja, joissa oppilas voi ottaa kantaa omaan oppimisprosessiinsa. Olen myös käyttänyt Moodle-keskusteluja osana arviontiprosessia.

Kaksi lukuvuotta kohta takana - miltä näyttää?

2011-03-06T19:20:00.000+02:00

Kolmasluokkalaiset aloittivat keväällä 2009 miniläppäreiden kanssa medialuokkatoiminnan ja ovat nyt kaksi vuotta työskennelleet medialuokkien tavoitteiden mukaisesti. Miltä näyttää nyt?
Langattomassa lähiverkossa (Spark) tapahtuva työskentely sujuu itsestään selvästi. Itse asiassa jo kolmasluokkalainen oppi kirjautumisprotokollan helposti. Oppilaat personoivat mielellään miniläppäreitään ja Firefoxin Skin-ominaisuus saa paljon huomiota. Työrauha on erinomainen ja keskittyminen pysyy koko ajan korkealla tasolla, kun selkeästi määriteltyä tehtävää riittää.
Mediajakso on toteutettu Moodlessa siten, että opettaja määrittelee tehtävät kolmen viikon jaksolle etukäteen kuitenkin samalla valmiina muokkaamaan jakson sisältöjä tarvittaessa.Tärkeää on huolehtia riittävästä opetuksellisesta sisällöstä. Muussa tapauksessa töiden valmistuessa, ajautuvat oppilaat pelien maailmaan. Rajauksena: Pelaaminen tapahtuu kotona.
Itsenäinen tiedonhaku on kehittynyt ja sisällön rajaamisessa tehdään usein onnistuneita ratkaisuja. Tämä on selvästi ollut myönteistä tavoitteiden kannalta.Kynnys jakaa omia tuotoksia luokassa on madaltunut. Tärkeää on korostaa etukäteen, että pitää varautua esittämään oma työnsä muille.
Laitteet toimivat kohtuullisesti. Edulliset mini-PC-koneet ovat olleet suhteellisen luotettavia. Kolme konetta on "rautapuolen" hajoamisen vuoksi lähetetty maahantuojan korjaukseen. Käyttäjä- ja pedagoginen tuki on käytännössä 1 - 2 opettajan harteilla. Tämä on merkittävä voimavaroja syövä vaatimus.
Opetushallituksen tukema ATRIUM-hanke on loppusuoralla ja raportoinnin jälkeen pitää arvioida hankkeen jatkoa. Todennäköisesti toiminta jatkuu Turun kaupungin opetustoimen ja TOP-keskuksen resurssien varassa. Opettajien sitoutuminen hankkeeseen on ollut riittävää, mutta luokkia opettavien opettajien vaihtuminen asettaa haasteita hankkeen kokonaisuuden kannalta.

Linux-luokat toimivat

2011-01-26T08:52:00.000+02:00

Linux-luokat saatiin rakennettua toimintakuntoon ja molemmat luokat (4. ja 6.) ovat päivittäin saaneet mahdollisuuden käyttää Linux-koneita osana arkista tuntityöskentelyä. Tiedonhaku ja dokumenttien tekeminen ovat koko ajan saatavilla. Oppilaat ovat omaksuneet Linux-ympäristön luontevasti. Ei ongelmia kirjautumisissa tai muussa käytössä. Tässä vaiheessa hyviä kokemuksia. Joitakin yhteensopivuusongelmia silloin, kun samaa dokumenttia työstetään sekä Windows että Linux-koneilla vuorollaan. Teknisiä ongelmia vain vähän, mutta Linux-palvelimien RAM-muistia piti lisätä 8Gb-tasolle. Tämä auttoi tilanteessa, jossa moni käyttäjä samaan aikaan pyrki tallentamaan töitään palvelimelle.
Haasteena olisi laajentaa kirja-vihkotyötavasta vapautumista. Uutta ajattelua, jossa vihon voi korvata sähköisillä dokumenteilla.

The Learning Environment Project in WA-school

2010-11-28T18:32:00.001+02:00

Tutustu englanninkieliseen Medialuokkien projektiesittelyyn

The Learning Environment Project in WA-school

Medialuokkien pyörittäminen tekniikan kannalta

2010-11-23T09:22:00.000+02:00

Koulussamme pyörii kaksi erilaista järjestelmää tuklemassa verkko-oppimisen strategiaa. Mini-PC-koneet toimivat kohtuullisen hyvin. Kolme konetta 50:stä on kahden vuoden aikana jouduttu lähettämään takuukorjaukseen. Kaksi kertaa on koneet pitänyt formatoida. Toisella kerralla verkon kautta tapahtuneen kaappauksen vuoksi (Spam-robotti). Kun kaupungin tietohuolto ei anna tukea mini-PC-koneille, pitää hankkeen vastuuhenkilön venyä yksin myös tähän päivityssavottaan. Onneksi rehtori mahdollisti koulun kehittämisen nimissä vapauden opetusvelvollisuudesta.

Linux-luokkien tilanne on sellainen, että toinen luokka toimii täyttä päätä ja toinen valmistuu juuri. Kuudennen luokan oppilaat liikkuvat Linux-päätteillä verkossa kuin vanhat konkarit. Mitään ongelmaa käyttöliittymän tai Linux-sovellusten kanssa ei ole havaittu. Koneiden nopeus sovellusten kohdalla on ilahduttavaa ja tallennuskin sujuu samaan palvelinkansioon kuin Windows-koneillakin. Hanketta pyörittävän opettajan mukaan Linux-koneet käyvät täysin perusopetuksen tarpeisiin ja mahdollistavat luontevan "verkkovihko" ajattelutavan.

Linux-kokeilu alkaa toteutua

2010-10-13T14:39:00.000+03:00

Tänään saimme ensimmäiset Linux-päätteet asennettua toimintakuntoon ja hyvältä näyttää. Niin sanotut "tyhmät päätteet" käynnistyvät huomattavan nopeasti Linux-palvelimen antaessa resurssit päätteelle. Windows-maailmaan tottunut yllättyy nopeudesta, jolla verkkoresurssit ovat käytettävissä.

Kirjautuminen tapahtuu samoilla tunnuksilla ja salasanoilla kuin Windows-ympäristössäkin ja samat verkkolevyt ja tallennuspaikat ovat edelleen oppilaiden käytössä.

Lähiaikoina näemme, miten medialuokkalaiset ottavat uuden ympäristön haltuunsa. Uskon, että helposti. Tulemme saamaan myös opettaja Tero Jaakkolan kokemuksia ja näkemyksiä uuden ympäristön mahdollisuuksista lähiviikkoina. Tämä on koulumme kannalta hieno mahdollisuus olla mukana kokeilemassa uudenlaista oppimisympäristöä.

Medialuokkien uusi lukuvuosi alkoi

2010-09-02T22:01:00.000+03:00

Toinen kokonainen lukuvuosi alkoi medialuokkatoiminnassamme. Hankkeemme "kummisetä" Turkka Sinervo TOP-keskuksessa siirtyi eläkkeelle ja Jouni Paakkinen uutena toiminnanjohtajana toivottavasti tukee pilottihankettamme yhtä hienosti.

Saimme uuden lukuvuoden aluksi hienon mahdollisuuden osallistua Linux-palvelin kokeiluun, jossa kahteen koulumme luokkaan tullaan syksyn aikana sijoittamaan 25 + 25 tietokonetta, jotka ottavat resurssinsa suoraan Linux-palvelimelta. Mielenkiintoista tulee olemaan se, miten oppilaat sopeutuvat Linux-ympäristöön. Opera-selain ja OpenOffice-paketti saattavat "hämätä" luulemaan uutta näkymää Windowsiksi. Medialuokkamme tulevat siis jatkossa toimimaan 50:n mini-PC:n ja 50:n Linux-koneen pohjalta.

Mikä olikaan hankkeemme tavoite vuoden 2009 alussa? Uusien verkkopohjaisten oppimisympäristöjen testaaminen opetuksessa. Moodle on ajettu "sisään" ja noin 100 - 120 oppilasta todella käyttää Moodlea, muiden koulumme oppilaiden ollessa asiassa passiivisempia. Opettajan aktiivisuus ratkaisee sen, saavatko hänen oppilaansa mahdollisuuden uuteen verkko-oppimisympäristöön vai eivät. Ymmärrän hyvin opettajien hitaan liikkeelle lähdön Moodlen kanssa. Käyttöliittymä on haastava ellei suorastaan hankala. Kiinnostus on olemassa, mutta käytännön sovelluksiin lähtemisen kynnys on edelleen turhan korkea. Uusi verkko-oppiminen voi toteutua toki myös muuallakin kuin Moodlessa. Tähän suuntaan pyrimme tänä vuonna ottamalla käyttöön rajoitetulla joukolla Google Documents-alustaa. Tämän alustan etuna voidaan pitää Wiki-ominaisuuksia, jotka on helppo ottaa haltuun. Moodle tarjoaa toki ylivoimaisen kokonaisuuden opettajan työn kannalta mutta siihen sisään pääsy...

Lukuvuoden aloitus on lupaava. Tänäkin lukuvuonna jopa uusi ekaluokka lähtee hankkeeseen mukaan ja viime vuoden kokemus alkuoppilaidenkin mahdollisuudesta käyttää mini-PC-koneita oli todella rohkaiseva. Ennakkoluuloton ote kannatti tässäkin suhteessa.

Vuosi työtä takana, näkymiä eteenpäin

2010-06-09T10:50:00.000+03:00

Kokonainen kouluvuosi tehty töitä medialuokkien kanssa. Saldo on kokonaisuutenaan positiivinen - selkeästi. Oppilaat ovat aktivoituneet kiitettävästi, opettajat kohtuullisen hyvin.

Verkko ja Moodle ovat arkipäiväistyneet ja itsenäisen työskentelyn valmiudet SparkNetin kautta ovat kohentuneet huomattavasti. Esimerkiksi neljäsluokkalainen ei enää tarvitse lainkaan apua kirjautumisessa langattomaan verkkoon tai Moodleen. Erityisen huomionarvoista oli ekaluokkalaistenkin onnistuneet kokeilut samojen haasteiden edessä. Saku Holmqvist osoitti "rautakammon" aivan turhaksi. Lapset osaavat "lukea" teknisiä laitteita aivan eri tavalla intuitiivisesti kuin vaikkapa keski-ikäiset.

50 miniläppäriä ei aivan riitä hankkeen täyden tehon saavuttamiseksi. Jatkorahoituksen ja lisäkoneiden myötä työteho paranisi, kun kone olisi joka päivä medialuokkalaisen käytettävissä. Nykyinen tilanne on kohtuullinen, mutta mediajakso, joka toistuu kahden viikon pituisena neljän viikon odotuksen jälkeen, ei aivan riitä.

Entä yhteisöllinen oppiminen ja vastuu omasta oppimisesta? Web 2.0 ideaali verkon käyttäjästä tiedon tuottajana ja kuluttajana sekä nopeasta reagoinnista muuttuviin tiedon tarpeisiin on aikamoinen haaste. Mitä tämä voisi tarkoittaa peruskoululaisen osalta? Oppilas voi hakea tietoa Wikipediasta ja muualta, rakentaa PowerPoint-esityksen, esittää sen luokassa dataprojektorin avulla ja aiheesta voidaan keskustella ja pohtia tehdyn työn onnistumista. Tehdyt työt voidaan koota Moodlessa tai muualla yhteiseen julkaisualustaan ja töiden pohjalta voidaan pitää opittua mittaava arviointi. Opettaja voi kontrolloida töiden sisältöä ja täsmentää puutteellisesta jäsentelystä johtuvia kohtia.

Wiki ei Moodlen tarjoamilla mahdollisuuksilla tuntunut vuoden aikana luontevalta tavalta rakentaa yhteistyössä/ryhmätyönä oppimista. Tämä johtui käyttöliittymän puutteista ja jatkossa voisimmekin kokeilla blogien mahdollisuuksia julkaisualustana.
Sama blogipohja voisi toimia useiden ryhmä/paritöiden alustana tyyliin: www.euroopankaupungit.blogspot.com tai http://blog.tkukoulu.fi/euroopankaupungit.

Ensi lukuvuoden tavoitteena Wäinö Aaltosen koulun medialuokkien osalta voisivat olla:
Konekannan lisääminen Atrium-rahoituksen avulla, opettajien kannustaminen laajempaan Moodle-sisällön tuottamiseen ja oppilaiden laatuajattelun kehittäminen omien verkkojulkaisujensa osalta.

Lions Archipelago lahjoitti kameran medialuokille

2010-06-02T12:15:00.000+03:00

Koulumme medialuokkatoiminta sai lahjoituksena huippuluokan digivideokameran Lions Club Archipelagolta 1.6. Tällainen tuki on toiminnallemme erittäin arvokasta. Tero Jaakkola otti vastaan lahjoituksen medialuokkien puolesta.

Sosiaalinen media - pysytkö mukana?

2010-05-17T11:10:00.000+03:00

Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Ollipekka Kangas piti 17. - 18.5. koulutuksen sosiaalisen median näkymistä koulumaailmassa.
Hurjia näkymiä maailmasta, jossa koulun lähitulevaisuudessa kaikki voi olla täysin toisin.
Säilyykö oppikirja tai kirja ylipäätään nykyisessä muodossaan? Muuttuuko opettaja koodaajaksi, joka rakentaa verkkoon Secondlife-tyylisiä ympäristöjä, joissa oppilas liikkuu virtuaalihahmossaan?

Kustantajat ja kirjastolaitos joutuvat pohtimaan jo nykyisellään omaa relevanssiaan, olemasa olonsa luonnetta. Aineistot menevät verkkoon ja sähköiset lukulaitteet ja alustat antavat mahdollisuuden ladata sisältöärajattomasti. Wikipedia on vain alkua kehitykselle, jossa kaikki "tieto" löytyy kirjojen ulkopuolelta. Muutaman vuoden kuluessa oppilaan kädessä saattaa olla IPad-tyylinen pääte, joka korvaa sekä kirjan, vihon että läppärin.

Mitä lapset haluavat?

Meneekö käsiala pilalle?

2010-04-27T14:20:00.000+03:00

Koulumme medialuokkajaksot ovat pituudeltaan kaksi viikkoa. Tuolloin työskentely painottuu "läppäreihin" ja verkkoympäristöön. Seuraava mediajakso tulee taas neljän viikon kuluttua, joten vuodessa on yhteensä kuusi mediajaksoa.

Muutamat vanhemmat ovat epäilleet tietokonetyön vaarantavan perinteisiä oppimisvalmiuksia, kuten käsialan kehittymistä. Nähdäkseni ongelmaa ei ole, koska mediajaksojen väliin jäävät periodit voivat korostetusti painottaa perinteisiä työtapoja. Liitu ja leukaluu ovat taas kunniassa ja kirjoitetaan niin, että käsi kramppaa.

Lukemisen suhteen katson medialuokkatyön jopa vahvistavan lukemisen kehitystä ja erityisesti luetun ymmärtämistä. Perustuuhan työskentely jatkuvasti verkkomateriaalin läpikäymiseen lukemalla näytöltä.

Rytmittämällä mediajaksot ja perinteiset työtavat sopivasti saamme kokonaisuuden, joka antaa oppilaalle monipuolisia valmiuksia oppimiselle.

Dramaturgin ja toimittajan vierailut

2010-04-22T09:53:00.000+03:00

Pari viikkoa sitten dramaturgi ja näytelmäkirjailija Satu Rasila vieraili kahdessa medialuokassamme. Saimme ohjeita ja esimerkkejä hyvän käsikirjoituksen laatimiseen. Tämä palvelee sekä kuunnelmien ja radio-ohjelmien että elokuvien projekteja, jotka kuuluvat olennaisena osana medialuokkatoimintaan. Neljäs- ja viidesluokkalaisille teki varmasti hyvää pohtia käsikirjoitusta "systemaattisesta" näkökulmasta.

Ensi viikolla neljännelle luokalle tulee toimittajavieras Radio Sadasta, Marianne Holmström. Näin saamme lisää ideoita omian projektiemme tuottamiseen.

Medialuokkien arkipäivää WA-koulussa

2010-01-09T12:18:00.000+02:00

Medialuokka hanke on nyt toiminut koulussamme yhden lukukauden ja hanke on hyvässä ei täydessä vauhdissa. Opettajan on edelleen vaikeaa vapautua vanhoista ajattelu- ja työtavoista. Oppimisympäristö voi olla verkossa, ei pelkästään luokkahuoneessa ja liitutaululla. Moodle mahdollistaa uskomattoman paljon uudenlaista lähestymistapaa oppimiseen ja opettamiseen. Miten saada opettajat sisäistämään Moodlen idea? Rehtorin tuki on kunnossa, opettajien kiinnostus on herätetty mutta asian sisäistäminen on kesken.

Oppijan kannalta medialuokka on yhtä kuin miniläppäri ja ehkä vähemmän tavallisia läksyjä. Koulumme noin 440 oppilaasta ehkä 100 on opiskellut Moodlessa. Tämä ei vielä riitä. Ongelma on siinä, että opettajien aika ei riitä suhteellisen hankalan Moodlen käyttöön ottoon. Toisaalta kerran nähty vaiva antaa oppimisaihioita, jotka sitten olisivat myös jatkossa käytössä ja helpottavat opettajan tulevaa työtä.

Oppilas näkee myös medialuokille tulevan sanomalehden joka viikon torstaisin ja tämä antaa hyvät mahdollisuudet sanomalehden käytölle mediaopetuksessa. Kun koulu tarjoaa mahdollisuutta lehden säännölliseen tutkimiseen ja uutisten pohdintaan, antaa se samalla medialukutaitoon uuden arvokkaan osan. Kuinka monessa kodissa peruskoululainen lukee lehteä säännöllisesti?

"Saaks mennä pelaan?" Ei saa. Tämä ei kuulu medialuokkien eikä peruskoulun missioon. Toki medialuokan oppimissisältöihin voidaan sisällyttää myös pelimaailman kriittistä ja keskustelevaa pohdintaa.

Medialuokat aloittivat Wäinö Aaltosen koulussa

2010-01-09T11:26:00.000+02:00

Wäinö Aaltosen koulu aloitti medialuokkatoiminnan vuosi sitten tammikuussa 2009. Kolme turkulaista koulua on mukana opetushallituksen Atrium-hankkeessa. Wäinö Aaltosen koulu lienee ainoa alakoulu Suomessa, jossa mini-PC-koneilla pyritään lähestymään oppimisympäristön käsitettä laajemmin kuin luokkahuone, kirja, vihko, opettaja-näkökulmasta.
Moodle-oppimisympäristö ja verkko antavat mahdollisuuksia aivan uudenlaiseen ajatteluun.

Atrium-hankkeen ydintavoite:
TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ JA PEDAGOGISESTI PERUSTELTU TYÖTAPOJEN JA MENETELMIEN UUDISTAMINEN JA MALLINTAMINEN

Hankkeessa selvitetään, tutkitaan ja kokeillaan:
- kannettavien minitietokoneiden opetuskäytön ratkaisuja
- mittalaitteiden ja tutkimusvälineiden avaamia uusia opetuskäytön ratkaisuja eri oppiaineissa
- Moodle-oppimisalustan, sosiaalisen median työkalujen hyödyntämistä opetuskäytössä

Erityisesti TOP-keskuksen (Tietokone opetuksessa) Turkka Sinervon tuki oli ratkaisevan tärkeää hankkeen alkuun saamisessa. Turkka tuki koulumme hanketta alusta asti ja liitti koulumme mukaan yhteiseen Atrium-hankkeeseen. Tämä merkitsi myös 25:n mini-PC-koneen saamista koulumme käytännön medialuokkatyöhön. Toiset 25 konetta hankittiin Sampo-pankin avustuksen ja koulumme oman rahoituksen kautta. Rehtori Jarmo Salon tuki hankkeellemme on ollut alusta alkaen kannustavaa.

Koulussamme on yhteensä kuusi medialuokkaa. Tammikuussa 2010: Ensimmäinen luokka ( Saku Holmqvist), toinen luokka (Sirke Heino), kolmas luokka (Heli Haarala), neljäs luokka (Henri Littunen), ja kaksi viidettä luokkaa (Lea Moisio ja Tero Jaakkola).

Lisätietoja Atrium-hankkeesta: www.atrium.fi