Medialuokkatoiminta osana OPH:n Atrium-hanketta vahvisti käsitystä siitä, että arkisessa ja resursseiltaan rajallisessakin koulutyössä on mahdollista tehdä asioita toisella tavalla. Oppilaita voidaan aktivoida verkko-oppimiseen pienin mutta selkein askelin. Vastuu oppimisesta voi siirtyä merkittävästi aikaisempaa enemmän oppilaalle jopa alakoulussa. Enemmistö oppilaista on tähän valmiita ja nekin, jotka yleensä suhtautuvat koulutyöhön passiivisesti tai välinpitämättömästi, ottivat medialuokkahankkeemme aikana enemmän vastuuta omasta työskentelystään kuin aikaisemmin.
Wäinö Aaltosen koulu lähtee kokeilemaan uutta verkko-oppimista merkittävästi lisäävää toimintamallia ja tekemään koulun opetussuunnitelmaan tarvittavia muutoksia. Median maailmassa koululla on tähän velvollisuus. On tarjottava oppilaille mahdollisuuksia hahmottaa ja kykyä käsitellä median maailmaa. Opiskelun on perustuttava uuteen ja tiedostettuun tavoitteen asetteluun. Mediakoulu on valmis merkittävästi luopumaan oppi- ja työkirjasidonnaisesta lähestymistavasta. Tämä vaatii varsinkin kokeneimmilta kollegoilta uutta uskallusta. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet antavat tähän kuitenkin täyden mahdollisuuden.
Resurssit, resurssit ja resurssit. Ei voi tehdä mitään ilman resursseja ajattelu on helppoa. Vallankumousta ei kuitenkaan tarvitse eikä kannatakaan tehdä. Mieluummin askelia uuteen suuntaan. Ei kannata pelottaa epävarmaa kollegaa rivissä eikä nostaa rimaa näennäisesti niin ylös että haasteeseen ei uskalla tarttua. Kyseessä on silti opettajan velvollisuuskin seurata aikaansa ja kehittää työtapojaan. Uskallusta ja päättäväisyyttä.
Koulumme 20 perusopetusryhmää voisivat muodostaa kaksi kokonaisuutta. Alkuopetus omansa. Tällöin perusvalmiudet opiskeluun luodaan pääasiassa perinteisin menetelmin. Annetaan kuitenkin mahdollisuus pienin paloin maistella tabletti- tai mini-PC-koneisiin perustuvaa työskentelyä.
Luokilla 3 - 6 voidaan muodostaa työparit, joilla on yhteisesti käytettävänään noin 25 mini-PC tai kannettavaa tietokonetta. Mentori voi olla kokeneempi verkkotyöskentelyosaaja, joka kannustaa ja auttaa epävarmempaa kollegaa alkuun. Pari voi myös kouluttautua vuorollaan ja jakaa tehokkaasti sovelluskelpoista tietoa.
Oppilaille luodaan Moodlen verkkotyötiloihin kattavat tehtävät ja tallennusmahdollisuudet. Myös arviointi siirtyy enenevässä määrin verkkokokeisiin ja muihin monipuolisempiin arviointitapoihin.
Lukujärjestyksen täytyy sallia vapauksia poiketa tiukan oppiainejakoisesta mallista ja luokkien sijoittelun pitäisi olla fyysisesti lähekkäin.
Koulumme käytössä on tällä hetkellä 125 erilaista työasemaa tai läppäriä. Lisää tarvitaan ainakin 50. Tiukkojen resurssien aikana, kuten aina tuntuu olevan, on vain yksi mahdollisuus saada merkittäviä summia säästymään. Voidaan tinkiä oppikirjahankinnoista ja erityisesti työkirjoista. Verkkoresurssit korvaavat printtimediaa. Ensimmäisen vuoden tavoite voisi olla 25:n lisäkoneen hankkiminen. Näin koneiden määrä riittäisi hankkeen aloittamiseen juuri ja juuri.
Entä, jos koneet tai langaton lähiverkko pettävät. Tässä on kriittinen kohta. Koulun oma tukiresurssi on 1 - 3 opettajaa, jotka antavat vertaistukea käytännössä ilman korvausta. Tämä ei käytännössä riitä. Turun kaupungin IT-toimi tukee selkeästi Windows-pohjaisia ratkaisuja. Hyvä niin, mutta osa koneistamme on jo nyt ns. villejä ratkaisuja, joiden tuki on image-tikku ja uudelleen asennus. Ratkaisu on siedettävä ei hyvä. Tämä kuormittaa aina samaa tai samoja henkilöitä hankkeessamme. Pedagoginen vapaus vaatii valitettavasti myös villien kone- ja ohjelmistoratkaisujen käyttöä.
Tämän kevään aikana koulumme ottaa uuden suunnan kohti aikaisempaa laajempaa ja tavoitteellisempaa verkko-oppimista. Opettajien tahto ja asenne ovat kohdallaan hankkeen alussa. Halua uudistua löytyy riittävästi. Jos konkreettiset pulmat pystytään ylittämään, on hanke syksyllä 2012 jo täydessä vauhdissa.
torstai, 1. maaliskuuta 2012
maanantai, 19. joulukuuta 2011
Atrium-hanke päättyy - miten medialuokat jatkavat?
Kahden vuoden medialuokkatyöskentely osana opetushallituksen Atrium-hanketta päättyy vuoden 2011 lopussa.
Mitä projektista jää jäljelle? Miten jatkamme tästä? Palaammeko takaisin puhtaammin opettajajohtoiseen frontaaliopetukseen ja liitutaulun ääreen? Tuskin. Tulemme jatkamaan korostettua verkkotyöskentelyä ainakin osassa Wäinö Aaltosen koulun luokista. Tavoite pitäisi olla hankkeessa mukana olleiden mielestä medialuokkien sijaan mediapainotteinen koulu. Sellainen koulu, jossa päästäisiin edelleen aktivoimaan oppilaita itsenäisessä tiedon hakemisessa ja jäsentelyssä. Jokaisella oppilaalla tulisi olla mahdollisuus langattomassa lähiverkossa päästä verkossa olevan tiedon ääreen ja joko mini-PC:n tai tablettikoneen avulla korvata vanha ruutuvihko ja kirja ainoina opetussuunnitelmaa tukevina oppimisalustoina.
Moodle-osoittautui toimivaksi ja riittävän monipuoliseksi arjen oppimisalustaksi, jonne oli mahdollista keskitetysti ja opettajan kannalta hallittavalla tavalla rakentaa oppimisaihioita ja kokeita sekä kerätä oppilaiden suorituksia. Käyttöliittymä ei opettajien mielestä aina ollut riittävän looginen mutta oppilaat eivät kokeneet alustaa hankalana. Päinvastoin. Työskentely Moodlessa muodostui luontevaksi työtavaksi ja oppilaat tiesivät melko nopeasti, mistä tehtävät ja kokeet löytyvät.
Opettajien suhtautumista hankkeeseen olen blogin aikaisemmissa päivityksissä usein käsitellyt. Saldo on positiivinen. Hankkeen seitsemästä opettajasta kaikki pysyivät mukana koko hankkeen keston ajan. Viisi opettajaa olivat erityisen aktiivisia. Lisäksi hankkeen aikana koulumme muut opettajat osoittivat kiinnostusta Moodlen käyttöön ja näistä opettajista neljä otti Moodlen osaksi omaa työskentelyään. Vain pari koulumme 24:stä opettajasta oli jokseenkin välinpitämättömiä verkkotyöskentelyn ja Moodlen suhteen.
Oppilaiden palaute oli hyvin positiivista. Hankkeen aikana noin 250 oppilasta työskenteli eri pituisia jaksoja Moodlessa. Näistä noin 150 koko hankkeen ajan. Ylivoimainen enemmistö haluaisi edelleen jatkaa verkkotyöskentelyä perinteisen työtavan sijaan.
Mini-PC-koneet toimivat hankkeen aikana suhteellisen luotettavasti. 50:stä koneesta neljä hajosi hankkeen aikana ja tätä kirjoittaessani on kolme konetta edelleen poissa pelistä. Image auttoi useimmissa tapauksissa koneiden "elvyttämisessä".
Selvä pettymys hankkeessa oli kahden Linux-luokan toimintavarmuus toteutetulla "arkkitehtuurilla", jossa kaksi lähipalvelinta jakoi resurssia kymmenille päätteille. Näiden luokkien kaksi opettajaa turhautuivat tuen puutteeseen eivätkä voineet luottaa siihen, että "työkalut" olisivat olleet käytettävissä päivittäin. Koulumme oma osaaminen ei Linux-puolella ollut riittävää ja Turun kokoisessa kaupungissa ei yksi ainoa lähitukea antava henkilö riitä alkuunkaan. Oppilaat ottivat kyllä Linux-ympäristön luontevasti vastaan.
Vuoden 2012 alusta Linux-koneet korvataan lähinnä tuen saatavuuden vuoksi 50:llä PC-koneella.
Atrium-hankkeen päätyttyä voimme ottaa tavoitteeksi mediakoulun rakentamisen tai paremminkin koulun, jossa verkko-oppiminen mahdollistetaan kaikille koulumme oppilaille. Raha ja laitteet tulevat jatkossakin olemaan rajoittava tekijä. Nykyiset miniläppärit tulevat tiensä päähän parin vuoden kuluttua ja rahoituksesta ei koskaan ole varmuutta. Opettajien sitoutuminen uusiin hankkeisiin riittäisi, samoin kuin oppilaiden innostus ja halu uusiin työtapoihin. Myös koulumme johto on koko hankkeen ajan ollut kiitettävästi tukemassa pyrkimyksiämme.
Kiitokset kaikille hankkeessa mukana olleille! Kiitokset erityisesti TOP-keskukselle ja erityisesti Turkka Sinervolle, Jouni Paakkiselle ja Tero Pelanderille, jotka mahdollistivat hankkeemme käytännön toteutuksen yhdessä opetushallituksen Atrium-rahoituksen kanssa. Myös Sampo-pankin apuraha oli tärkeä hankkeen alkuun saamisessa.
Mitä projektista jää jäljelle? Miten jatkamme tästä? Palaammeko takaisin puhtaammin opettajajohtoiseen frontaaliopetukseen ja liitutaulun ääreen? Tuskin. Tulemme jatkamaan korostettua verkkotyöskentelyä ainakin osassa Wäinö Aaltosen koulun luokista. Tavoite pitäisi olla hankkeessa mukana olleiden mielestä medialuokkien sijaan mediapainotteinen koulu. Sellainen koulu, jossa päästäisiin edelleen aktivoimaan oppilaita itsenäisessä tiedon hakemisessa ja jäsentelyssä. Jokaisella oppilaalla tulisi olla mahdollisuus langattomassa lähiverkossa päästä verkossa olevan tiedon ääreen ja joko mini-PC:n tai tablettikoneen avulla korvata vanha ruutuvihko ja kirja ainoina opetussuunnitelmaa tukevina oppimisalustoina.
Moodle-osoittautui toimivaksi ja riittävän monipuoliseksi arjen oppimisalustaksi, jonne oli mahdollista keskitetysti ja opettajan kannalta hallittavalla tavalla rakentaa oppimisaihioita ja kokeita sekä kerätä oppilaiden suorituksia. Käyttöliittymä ei opettajien mielestä aina ollut riittävän looginen mutta oppilaat eivät kokeneet alustaa hankalana. Päinvastoin. Työskentely Moodlessa muodostui luontevaksi työtavaksi ja oppilaat tiesivät melko nopeasti, mistä tehtävät ja kokeet löytyvät.
Opettajien suhtautumista hankkeeseen olen blogin aikaisemmissa päivityksissä usein käsitellyt. Saldo on positiivinen. Hankkeen seitsemästä opettajasta kaikki pysyivät mukana koko hankkeen keston ajan. Viisi opettajaa olivat erityisen aktiivisia. Lisäksi hankkeen aikana koulumme muut opettajat osoittivat kiinnostusta Moodlen käyttöön ja näistä opettajista neljä otti Moodlen osaksi omaa työskentelyään. Vain pari koulumme 24:stä opettajasta oli jokseenkin välinpitämättömiä verkkotyöskentelyn ja Moodlen suhteen.
Oppilaiden palaute oli hyvin positiivista. Hankkeen aikana noin 250 oppilasta työskenteli eri pituisia jaksoja Moodlessa. Näistä noin 150 koko hankkeen ajan. Ylivoimainen enemmistö haluaisi edelleen jatkaa verkkotyöskentelyä perinteisen työtavan sijaan.
Mini-PC-koneet toimivat hankkeen aikana suhteellisen luotettavasti. 50:stä koneesta neljä hajosi hankkeen aikana ja tätä kirjoittaessani on kolme konetta edelleen poissa pelistä. Image auttoi useimmissa tapauksissa koneiden "elvyttämisessä".
Selvä pettymys hankkeessa oli kahden Linux-luokan toimintavarmuus toteutetulla "arkkitehtuurilla", jossa kaksi lähipalvelinta jakoi resurssia kymmenille päätteille. Näiden luokkien kaksi opettajaa turhautuivat tuen puutteeseen eivätkä voineet luottaa siihen, että "työkalut" olisivat olleet käytettävissä päivittäin. Koulumme oma osaaminen ei Linux-puolella ollut riittävää ja Turun kokoisessa kaupungissa ei yksi ainoa lähitukea antava henkilö riitä alkuunkaan. Oppilaat ottivat kyllä Linux-ympäristön luontevasti vastaan.
Vuoden 2012 alusta Linux-koneet korvataan lähinnä tuen saatavuuden vuoksi 50:llä PC-koneella.
Atrium-hankkeen päätyttyä voimme ottaa tavoitteeksi mediakoulun rakentamisen tai paremminkin koulun, jossa verkko-oppiminen mahdollistetaan kaikille koulumme oppilaille. Raha ja laitteet tulevat jatkossakin olemaan rajoittava tekijä. Nykyiset miniläppärit tulevat tiensä päähän parin vuoden kuluttua ja rahoituksesta ei koskaan ole varmuutta. Opettajien sitoutuminen uusiin hankkeisiin riittäisi, samoin kuin oppilaiden innostus ja halu uusiin työtapoihin. Myös koulumme johto on koko hankkeen ajan ollut kiitettävästi tukemassa pyrkimyksiämme.
Kiitokset kaikille hankkeessa mukana olleille! Kiitokset erityisesti TOP-keskukselle ja erityisesti Turkka Sinervolle, Jouni Paakkiselle ja Tero Pelanderille, jotka mahdollistivat hankkeemme käytännön toteutuksen yhdessä opetushallituksen Atrium-rahoituksen kanssa. Myös Sampo-pankin apuraha oli tärkeä hankkeen alkuun saamisessa.
tiistai, 1. marraskuuta 2011
Yläkoulussa mediaopinnot jatkuvat vai jatkuvatko?
Suomalaisessa peruskoulukäytännössä on liian tavallista, että oppilaan tietokoneen käyttötaidot saadaan alakoulussa alkuun mutta yläkoulussa on tarjolla lähinnä vain valinnaista ATK-opetusta kahdeksannella luokalla. Yksittäiset lehtorit toki ovat rakentaneet opetuskäytäntönsä myös verkkomateriaalin varaan. Usein pullonkaulana on heikko mahdollisuus päästä tarvittaessa ATK-luokkaan tai saada tietokoneita riittävästi käyttöön. Moodlen käyttö esimerkiksi Turussa on jäänyt ponnekkaasta alkusatsauksesta huolimatta melkoisen vähäiseksi. Vain pieni osa opettajista jaksaa rakentaa tarpeisiinsa materiaalia verkkoalustoille.
Puropellon koulun lehtori Markus Luoma on yksi poikkeus. Oli mukavaa seurata Markuksen työtä, kun fysiikan tunnilla tarjottiin seitsemännen luokan oppilaiden käyttöön Prezi-esitysohjelmaa ja samalla käytettävyydeltään intuitiivista vaihtoehtoa vaikkapa PowerPointille. Prezi ( www.prezi.com )tarjosi luontevan vaihtoehdon toteuttaa Markuksen tunnin sisältö aidosti oppilaita kiinnostavalla tavalla. Nopeasti näyttävää jälkeä ja oppilasta aktivoivaa työtä.
Toinen Puropellon lehtori, Jari Kuusento kuvaa ja editoi oppilastyönä lähes ammattilaistasoa olevaa materiaalia osana äidinkielen mediaopintoja. Myös Jarin tunnilla oli mukavaa seurata sitä, kuinka luontevaa uuden median hyödyntäminen arkisessa peruskoulutyössä voi olla. Opettajan aito innostus ja osaaminen välittyy oppilaita kiinnostavaksi haasteeksi, kun koko luokka oli roolitettu videohanketta palveleviin tehtäviin.
Puropellon esimerkeissä mediaoppiminen tukee aidosti opetussuunnitelman tavoitteita.
Puropellon koulun lehtori Markus Luoma on yksi poikkeus. Oli mukavaa seurata Markuksen työtä, kun fysiikan tunnilla tarjottiin seitsemännen luokan oppilaiden käyttöön Prezi-esitysohjelmaa ja samalla käytettävyydeltään intuitiivista vaihtoehtoa vaikkapa PowerPointille. Prezi ( www.prezi.com )tarjosi luontevan vaihtoehdon toteuttaa Markuksen tunnin sisältö aidosti oppilaita kiinnostavalla tavalla. Nopeasti näyttävää jälkeä ja oppilasta aktivoivaa työtä.
Toinen Puropellon lehtori, Jari Kuusento kuvaa ja editoi oppilastyönä lähes ammattilaistasoa olevaa materiaalia osana äidinkielen mediaopintoja. Myös Jarin tunnilla oli mukavaa seurata sitä, kuinka luontevaa uuden median hyödyntäminen arkisessa peruskoulutyössä voi olla. Opettajan aito innostus ja osaaminen välittyy oppilaita kiinnostavaksi haasteeksi, kun koko luokka oli roolitettu videohanketta palveleviin tehtäviin.
Puropellon esimerkeissä mediaoppiminen tukee aidosti opetussuunnitelman tavoitteita.
sunnuntai, 11. syyskuuta 2011
Ja sitten se rahapuoli...
Medialuokkien toimintaa on rahoitettu opetushallituksen Atrium-apurahalla sekä Sampo-pankin tuella. Näiden avulla hankittiin 50 mini-PC-konetta. Koulun omasta käyttöbudjetista on niistetty Wäiski-TV-toiminnan vaatimat hankinnat. Lisäksi koulumme vanhempainyhdistys, Wäiskin vanhemmat ry on tukenut toimintaa ja aivan näinä aikoina olemme saamassa vanhempainyhdistyksen rahoituksella kaksi SmartBoard-taulua sekä kaksi dataprojektoria.
Linux-hankkeen laitteistot ovat osa Turun opetustoimen kokeilua, jossa tavoitellaan säästöjä verrattuna tavanomaisiin Windows-ratkaisuihin. Opetustoimen suoraa tukea toiminnallemme ei ole saatu. Tosin Spark-lähiverkon asennus saatiin järjestymään koko koulun aluella siten, että mediaoppilaat voivat työskennellä kaikkialla koulun aluella langattomassa verkossa.
Kaatuuko toiminta siihen, kun nykyiset mini-PC-koneet hiipuvat ehkä parin vuoden kuluessa? Tosiasia on, että kaikilla noin 150:lla mediaoppilaalla tulisi olla miniläppäri käytössään koko ajan ei vain kahden viikon periodin ajan. Periodin jälkeen pitää odottaa neljä viikkoa, ennen kuin tehokas työskentely taas saattaa jatkua. Mitä siis tarvittaisiin? 20 000€ pitäisi löytyä, jotta kaikki mediaoppilaat aidosti voisivat työskennellä uuden verkko-oppimisstrategian mukaisesti. Paljon rahaa tai sitten ei - riippuu näkökulmasta. Koulun omilla rahkeilla mahdoton summa, yksityisille "sponsoreille" mahdollinen summa, jos toiminnan arvo ja tarve nähdään tärkeänä askelena kohti tulevaisuuden koulua, jossa oppimateriaali on verkossa ja verkko itsessään.
Kaatuuko toiminta siihen, kun nykyiset mini-PC-koneet hiipuvat ehkä parin vuoden kuluessa? Tosiasia on, että kaikilla noin 150:lla mediaoppilaalla tulisi olla miniläppäri käytössään koko ajan ei vain kahden viikon periodin ajan. Periodin jälkeen pitää odottaa neljä viikkoa, ennen kuin tehokas työskentely taas saattaa jatkua. Mitä siis tarvittaisiin? 20 000€ pitäisi löytyä, jotta kaikki mediaoppilaat aidosti voisivat työskennellä uuden verkko-oppimisstrategian mukaisesti. Paljon rahaa tai sitten ei - riippuu näkökulmasta. Koulun omilla rahkeilla mahdoton summa, yksityisille "sponsoreille" mahdollinen summa, jos toiminnan arvo ja tarve nähdään tärkeänä askelena kohti tulevaisuuden koulua, jossa oppimateriaali on verkossa ja verkko itsessään.
tiistai, 23. elokuuta 2011
Kahden vuoden hanke loppusuoralla
Opetushallituksen Atrium-hanke ja viimeiset neljä kuukautta työtä hankkeen puitteissa. Uusi lukuvuosi ja uusien painotuksien hakeminen.
Kun Atrium on loppuraportoitu täytyy koulumme pohtia medialuokkatoiminnan jatkotavoitteita. Toiminta jatkuu - se on varmaa. Viivan alle jää kuitenkin niin paljon myönteistä. Kuusi mediaopettajaa ovat sitoutuneet toimintaan ja monista käytänteistä on tullut vakiintuneita.
Tällaisia ovat Moodle-oppimisympäristö arkisena työskentelyalustana, Wäiski-TV-toiminta, joka tarjoaa koko koulua yhdistävästi perjantaisin aina uuden ja ajankohtaisen ohjelman mediataululla ja mini-PC-koneet arkisina työkaluina aina ekaluokkalaisista kutosiiin.
Lisäksi kaksi Linux-luokkaa antavat noin 50:lle oppilaalle jokapäiväisen mahdollisuuden omaan koneeseen omalla pulpetilla.
Pitäisikö keskittyä verkko-oppimiseen ja TV-ohjelmien tuotantoon vai jatkaa edelleen myös sanomalehtiopetusta tehostetusti, radio-ohjelmien tekemistä ja mediatalovierailuja? Aika paljon "rönsyjä" mediaopettajien arjessa. Jaksammeko kaikkea vai tiivistämmekö siihen mikä antaa muista kouluista poikkeavaa lisäarvoa oppimispolkuun?
Ensimmäiset mediaoppilaat ovat tänä syksynä siirtyneet yläkouluun, Luostarivuoreen, jossa Lasse Nybergin johdolla rakennetaan mediapolulle uusia askelmia.
Kun Atrium on loppuraportoitu täytyy koulumme pohtia medialuokkatoiminnan jatkotavoitteita. Toiminta jatkuu - se on varmaa. Viivan alle jää kuitenkin niin paljon myönteistä. Kuusi mediaopettajaa ovat sitoutuneet toimintaan ja monista käytänteistä on tullut vakiintuneita.
Tällaisia ovat Moodle-oppimisympäristö arkisena työskentelyalustana, Wäiski-TV-toiminta, joka tarjoaa koko koulua yhdistävästi perjantaisin aina uuden ja ajankohtaisen ohjelman mediataululla ja mini-PC-koneet arkisina työkaluina aina ekaluokkalaisista kutosiiin.
Lisäksi kaksi Linux-luokkaa antavat noin 50:lle oppilaalle jokapäiväisen mahdollisuuden omaan koneeseen omalla pulpetilla.
Pitäisikö keskittyä verkko-oppimiseen ja TV-ohjelmien tuotantoon vai jatkaa edelleen myös sanomalehtiopetusta tehostetusti, radio-ohjelmien tekemistä ja mediatalovierailuja? Aika paljon "rönsyjä" mediaopettajien arjessa. Jaksammeko kaikkea vai tiivistämmekö siihen mikä antaa muista kouluista poikkeavaa lisäarvoa oppimispolkuun?
Ensimmäiset mediaoppilaat ovat tänä syksynä siirtyneet yläkouluun, Luostarivuoreen, jossa Lasse Nybergin johdolla rakennetaan mediapolulle uusia askelmia.
torstai, 19. toukokuuta 2011
Lukuvuoden lopulla - arviontikiireitä
Moodlessa tapahtuva työskentely alkaa muuttua arkileiväksi. Medialuokkien lisäksi Moodle on aktiivikäytössä kaikilla opettamillani historiaryhmillä. Myös nämä ns tavalliset luokat hallitsevat helposti Moodle-alustan. Verkkoläksyt, pienemmät ja isommat tutkimukset ja kokeet ovat tuttuja kaikille. Palautusprosentti on korkea. Ne, jotka eivät hoida tavallisia läksyjä, hoitavat Moodle-läksyt paremmin. Tietokoneella on sittenkin mielekkäämpää saada jonkinlainen työ aikaiseksi kuin lyijykynällä paperille.
Toukokuu ja arvioinnin aika koulussa. Käyn läpi Moodle-kokeita ja arvioitavia projekteja. Dataa kertyy ja kiire tulee silti, kun on luvannut antaa arvioinnin Moodlessa. Työmäärä kokonaisuutena ehkä sama kuin perinteisin työmenetelmin. Kokeiden osalta pääsen jo helpommalla, kun kertyneestä kysymyspankista voi rakennella muutamassa minuutissa uusia kokonaisuuksia. Tulosten siirto exel-muotoon onnistuu myös Moodlessa. Hyvä asia. Miten toteuttaa oppilasarviointia monipuolisesti? Moodlessa on mahdollista helposti toteuttaa kyselyitä ja valintoja, joissa oppilas voi ottaa kantaa omaan oppimisprosessiinsa. Olen myös käyttänyt Moodle-keskusteluja osana arviontiprosessia.
sunnuntai, 6. maaliskuuta 2011
Kaksi lukuvuotta kohta takana - miltä näyttää?
Kolmasluokkalaiset aloittivat keväällä 2009 miniläppäreiden kanssa medialuokkatoiminnan ja ovat nyt kaksi vuotta työskennelleet medialuokkien tavoitteiden mukaisesti. Miltä näyttää nyt?
Langattomassa lähiverkossa (Spark) tapahtuva työskentely sujuu itsestään selvästi. Itse asiassa jo kolmasluokkalainen oppi kirjautumisprotokollan helposti. Oppilaat personoivat mielellään miniläppäreitään ja Firefoxin Skin-ominaisuus saa paljon huomiota. Työrauha on erinomainen ja keskittyminen pysyy koko ajan korkealla tasolla, kun selkeästi määriteltyä tehtävää riittää.
Mediajakso on toteutettu Moodlessa siten, että opettaja määrittelee tehtävät kolmen viikon jaksolle etukäteen kuitenkin samalla valmiina muokkaamaan jakson sisältöjä tarvittaessa.Tärkeää on huolehtia riittävästä opetuksellisesta sisällöstä. Muussa tapauksessa töiden valmistuessa, ajautuvat oppilaat pelien maailmaan. Rajauksena: Pelaaminen tapahtuu kotona.
Itsenäinen tiedonhaku on kehittynyt ja sisällön rajaamisessa tehdään usein onnistuneita ratkaisuja. Tämä on selvästi ollut myönteistä tavoitteiden kannalta.Kynnys jakaa omia tuotoksia luokassa on madaltunut. Tärkeää on korostaa etukäteen, että pitää varautua esittämään oma työnsä muille.
Laitteet toimivat kohtuullisesti. Edulliset mini-PC-koneet ovat olleet suhteellisen luotettavia. Kolme konetta on "rautapuolen" hajoamisen vuoksi lähetetty maahantuojan korjaukseen. Käyttäjä- ja pedagoginen tuki on käytännössä 1 - 2 opettajan harteilla. Tämä on merkittävä voimavaroja syövä vaatimus.
Opetushallituksen tukema ATRIUM-hanke on loppusuoralla ja raportoinnin jälkeen pitää arvioida hankkeen jatkoa. Todennäköisesti toiminta jatkuu Turun kaupungin opetustoimen ja TOP-keskuksen resurssien varassa. Opettajien sitoutuminen hankkeeseen on ollut riittävää, mutta luokkia opettavien opettajien vaihtuminen asettaa haasteita hankkeen kokonaisuuden kannalta.
Langattomassa lähiverkossa (Spark) tapahtuva työskentely sujuu itsestään selvästi. Itse asiassa jo kolmasluokkalainen oppi kirjautumisprotokollan helposti. Oppilaat personoivat mielellään miniläppäreitään ja Firefoxin Skin-ominaisuus saa paljon huomiota. Työrauha on erinomainen ja keskittyminen pysyy koko ajan korkealla tasolla, kun selkeästi määriteltyä tehtävää riittää.
Mediajakso on toteutettu Moodlessa siten, että opettaja määrittelee tehtävät kolmen viikon jaksolle etukäteen kuitenkin samalla valmiina muokkaamaan jakson sisältöjä tarvittaessa.Tärkeää on huolehtia riittävästä opetuksellisesta sisällöstä. Muussa tapauksessa töiden valmistuessa, ajautuvat oppilaat pelien maailmaan. Rajauksena: Pelaaminen tapahtuu kotona.
Itsenäinen tiedonhaku on kehittynyt ja sisällön rajaamisessa tehdään usein onnistuneita ratkaisuja. Tämä on selvästi ollut myönteistä tavoitteiden kannalta.Kynnys jakaa omia tuotoksia luokassa on madaltunut. Tärkeää on korostaa etukäteen, että pitää varautua esittämään oma työnsä muille.
Laitteet toimivat kohtuullisesti. Edulliset mini-PC-koneet ovat olleet suhteellisen luotettavia. Kolme konetta on "rautapuolen" hajoamisen vuoksi lähetetty maahantuojan korjaukseen. Käyttäjä- ja pedagoginen tuki on käytännössä 1 - 2 opettajan harteilla. Tämä on merkittävä voimavaroja syövä vaatimus.
Opetushallituksen tukema ATRIUM-hanke on loppusuoralla ja raportoinnin jälkeen pitää arvioida hankkeen jatkoa. Todennäköisesti toiminta jatkuu Turun kaupungin opetustoimen ja TOP-keskuksen resurssien varassa. Opettajien sitoutuminen hankkeeseen on ollut riittävää, mutta luokkia opettavien opettajien vaihtuminen asettaa haasteita hankkeen kokonaisuuden kannalta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)